keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Tuuli vei lehdet


Syksy on kaunis.
 Parkkipaikalla tyttö kantaa silitysrautaa.
Eläkeläisen näköinen nainen ojentaa tytölle ruokakassia.
Tulee ikävä äitiä ja isää.

Tuuli riipii puut puhtaiksi.
 Hurautan pyörän vauhtiin ja poljen joen toiselle puolelle.
Välillä pelkään; olenko tarpeeksi vai olenko liikaa?
Sitten makaan sängyssä kattoon tuijottaen ja muistan,
että on paljon aikaa eikä ole mihinkään kiire.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti