torstai 6. syyskuuta 2012

Sivuoveltakin pääsee


Minulle tämä Lähi-Itä oli selkeästi sivuovi, mutta olenpa saanut huomata, että samalle pihalle sieltäkin pääsee. Elämä on hirveän hyvää näin. 

Maanantaina luokkaani astelee kaksi opettajaksi koulutettavaa.
Aion olla se, josta opiskelijoiden huoneessa puhutaan, että se on sellainen yli-innokas,
kopioi meille kaikkia artikkeleitakin luettavaksi.

Ja ainakin yhden ohjauksen aion pitää puistonpolulla. 
Miksi meidän pitäisi muka aina istua, kun istuminen on niin vaarallistakin?

Mun mieli on tänä aamuna tosi onnellinen.

10 kommenttia:

  1. Olen lueskellut blogia, mutta en ole (muka) ehtinyt kommentoimaan... Mukavaa, että olet kotiutunut sinne Lähi-Itään. Olet aivan paras esimerkki tuleville opettajilee, lämmin ja innostunut, lapsiä ymmärtävä ope :) Mukavaa ja innokasta syksyä!

    t. kolleega

    VastaaPoista
  2. Kiitos, kolleega! <3 Ja samoin kaikkea sitä sinulle. Kirjottele joskus, että mitä sinne kuuluu...

    VastaaPoista
  3. Yrittäisin väkisillä tulla sun luokkaan teemaharjoitteluun, jos ehtisin! :) Voitais pitää kaikki ohjaukset kahviloissa ja puistoissa ja sais kaikkia parempia ideoita.

    VastaaPoista
  4. Tule, Karo, tule! Keväällä mahtuisit ihan hyvin!

    VastaaPoista
  5. Tämä uusi blogisi on ihan valloittava.

    Teen itse paraikaa opeharjoittelua ja siksikin tätä on niin ihastuttavaa lukea. Samastuttavaa ja ihastuttavaa. (Vaikka minä olen tietenkin vasta opettelijana koko opehommassa!) Mutta yli-innokkaat, ne ihanat, joilla on joka kerralla uusi artikkeli kopioituna, ovat juuri niitä ihanimpia.

    Mutta voi, en voi olla ajattelematta, että olisitpa ohjaajani! Juuri tuollaisen ohjaajan haluaisin! Ja ohjaustuokioita puistonpolulla, syötäisiin samalla omenoita puista ja poimittaisiin syksyn viimeiset kukat luokkahuoneeseen.

    Kaikkea hyvää sinne sinun itään!

    VastaaPoista
  6. Kiitos, Anna! Hyvä kuulla tuo, eli laitan artikkeleita jakoon vielä lisää :)
    Voin ohjata sua koska vain vapaa-ajalla, jos tänne eksyt. Minä kävin Keski-Suomessa viime viikonloppuna, mutta en edes yrittänyt ehdottaa tapaamista kun aikataulu oli niin tiukka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laita, laita! :)

      Hih, ohjaa! Oi, se olisi ihanaa! Jos tulet uudestaan, olisi todellakin kiva tavata! Ja viime viikonloppuna olin itsekin poissa, kaukana pääkaupungissa, että eipäs se mitään. Mutta jos tulet toiste, niin voidaan sitten istua niiden omenapuiden alle. Ja pitää se ohjaustuokio. Tai ehkä puhua kuitenkin enemmän Seljan tytöistä ja juoda vielä vähän enemmän kaakaota.

      Olisi kyllä todellakin kiva nähdä!

      Poista
  7. No hyvä kun et ollut siellä niin ei harmita :)

    Ohjaukseen sopii ihan hyvin aiheeksi sekä Seljan tytöt että kasvatusfilosofia ja pedagoginen paradoksi ja vaikka vielä hermeneuttinen kehäkin lisämausteeksi. Aletaanpa katsella kalenteria sillä silmällä, että josko sopiva hetki joskus tulisi. Toivottavasti tulee!

    VastaaPoista