Kirje Johannalle (ja vähän Annillekin)

Voi Johku, olisi niin paljon kerrottavaa. Ensinnäkin se, että kun matkalla pysähyttiin kaupassa, löysin sieltä "Näin hillitset tupakanhimosi"-esitteitä ja otin niitä 3 kpl. Me kaikki E:n kyytiläiset annettiin ne sille siinä kaupan eteisessä. Mutta ei se yhtään auttanut; kun lauantaina mentiin järvelle kävelylle niin se ja D ehti polttaa kaks kertaa sen lyhyen matkan aikana. D oli muuten siellä järvellä crocsit jalassa ja hupparisillaan, vaikka pakkasta oli varmaan 20 astetta.

Perjantai-illan alustuksessa T kertoi saman jutun jonka aina, mutta eihän se haittaa kun se on niin hyvä juttu. Loppuillasta me palaveerattiin, mun vastuupari ja sun tuleva alainen ja voit arvata ketä siinä kiusattiin ihan täysillä. Olisitpa ollut puolustamassa mua. Iltapalalla eräs charmikas rehtori sanoi mulle, että istupa tuohon ja pääsin työhaastatteluun samantien. Hih, se oli aika jännää. (No ei se tietenkään voi töitä mulle luvata jos hakijoita on ollut 209 ja minä en ole laittanut edes hakemusta.)

Lauantaiaamuna eräs tyylikässilmälasinen nuori mies pölähti aamupalapöytään ja sanoi, että sen on pitänyt soittaa mulle pari viikkoa mutta ei ole soittanut ja saako se alkaa tarkkailemaan ääntä. Arvaapa ilostuinko?! Kerrankin noin päin! Kysyin, missä sen siskot on ja se sanoi, että jossain täällä. Minä sanoin että ei varmaan ole, koska ei kuulu mitään korkeita ääniä ja hihitystä. Ei ne olleetkaan vielä sillon.

T oli vielä lauantaina paikalla ja se antoi mulle tehtäväksi miettiä kurssien tavoitteet ja painotukset. Vastasin intuition perusteella jotain ja se sanoi, että kuulostaa juuri siltä kuin pitäisikin. Linjattiin aika painokkaasti, minä ja hän, oltiin samaa mieltä ja niin olisit varmaan ollut sinäkin. E oli samaan aikaan ruokajonossa, kerroin T:lle meidän esitteenjakotilaisuudesta kaupan eteisessä ja se nauroi.

Kun meiän tiimi alotti yhessä, luettiin ensin Annasta horoskoopit. E:lle ja O-Alle luvattiin että ne saa viettää viikonlopun rakkaimpiensa seurassa. S:lle ja sun tulevalle alaiselle luvattiin romanttista viikonloppua. Mulle luvattiin raha-asioiden kohenemista ja E kysyi heti pientä vippiä. Arvaapa hihitettiinkö me illalla, kun S sai arvonnasta palkinnoksi suklaata ja ruusuja. Ne ruusut oli sytykeruusuja. Huhu kertoi tänä aamuna, että S olisi ollut eilen illalla kodalla jonkun kanssa ja roihu olisi syttynyt. Yksityiskohdista ei kukaan sen enempää tiennyt. (Tässä kohtaa tiedotus epäonnistui siis pahasti.)

Videoin meidän eiliset harjoitukset ja katottiin ne illalla yhessä luokassa. Komiikaksi riitti O-A:n ilmeet ja kummallinen ährääminen tuolin kanssa, ja vielä enemmän me naurettiin kun se kertoi että kyseessä oli purkan piilottaminen. "Huomasin just kun lähetys oli alkamassa, että mulla on purkka suussa ja oli pakko piilottaa se jonnekin."

Osa lähti siitä vielä grillille (Anni voi kertoa lisää), mutta me mentiin nukkumaan. Tosin puhuttiin vielä kämpässä ensi vuodesta ja oli jotekin tosi hyvä mieli siitä.

Tuntuu etten ehi kertoa tässä paljon mitään. Kerron vielä sen, että Anni otti välissä hiilihangon käteensä ja alkoi riehua sen kans ja O-A heitti mua mandariinin kuorilla ja minä laitoin auditoriossa pipon Toimiston päähän. Syötiin ihan liikaa suklaata ja salmiakkia ja piirreltiin taululle myös kaikkia hassuja kuvia ja sellaisia, että Anni tykkää Kaukosta ja E sydän Sirkka ym. Tutkijathan sanovat, että lapset käsittelevät monia tunteita leikin kautta ja se sama pätee ehkä myös meihin.

Niin, sanoin kaikille että tärkeintä on hoitaa oma tonttinsa niin hyvin kuin osaa ja jatkossa katsotaan sitten uudet raamit. Onneksi sinä olet sitten taas mukana!

Ps. Tehtiin myös töitä ihan täysillä ja siksi väsytti illalla ihan hulluna.