En jaksa siivota, joten koti on kamalan näköinen. Jonain päivänä tuuletan villavaatteet, mutta en nyt.
En jaksa olla hyväntuulinen. Syön keksejä vaikken edes tykkää niistä.
"Soitan klo 16 jälkeen," eikä kuitenkaan soita. Kirjekään ei ole vielä tullut, vaikka lupasi.
Mistä tässä nyt on kyse? Pitäisikö luovuttaa samantien?
En jaksa mennä alakertaan sopimaan torstai-illan saunasta Irman kanssa.
Olin aikonut käydä juoksemassa, mutta sataa vettä.
On tapahtunut niin monta surullista asiaa etten osaa kertoa.
Onneksi itkut ovat tulleet iltaisin pois, eivätkä jääneet kurkunpäähän asumaan.
"Välillä pää ei kestä tätä surua," kirjoittaa ystäväni Erkki, viisas mies.
Muutan 6 viikon päästä jonnekin. Sitten taas 10 viikon päästä jonnekin.
En tiedä, mihin haluaisin, mihin pitäisi, miksi, miten, kuinka.
Miksi on niin monta kysymystä, mutta ei yhtään vastausta?
3 tuntia myöhemmin:
Se soitti sittenkin.
Sauna lämpeni sittenkin.
Puhelu ystävälle rauhoitti mieltä (sittenkin).
Huomenna mekko päälle ja työpäivän jälkeen viimeiseen publiikkiin
ja sen jälkeen uuden ystävän kans syömään.
3 tuntia myöhemmin:
Se soitti sittenkin.
Sauna lämpeni sittenkin.
Puhelu ystävälle rauhoitti mieltä (sittenkin).
Huomenna mekko päälle ja työpäivän jälkeen viimeiseen publiikkiin
ja sen jälkeen uuden ystävän kans syömään.
Tosi monta halausta.
VastaaPoistaKerro mulle sitten kun osaat.
Kiitos <3 Soitan kun jaksan. En jaksa puhua nyt.
PoistaNe 'sittenkin' -asiat, ne on tosi hyvä juttu.
VastaaPoistaJaksamista, ja ympärille ihmisiä, sitä toivon sinulle!
Kiitos <3 Samaa toivon minäkin. Kyllä tämä tästä taas...
PoistaNähdään me. Ehkä jo piankin.
VastaaPoistaEi tarvi jaksaa, mutta kohta taas sitten. Elämä voittaa aina!
Asioilla on tapana järjestyä parhain päin. Usko siihen! Pidän täällä peukkuja, että kaikki järjestyy <3
VastaaPoistaisosisko-kolleega
Kiitos, sinä ihana <3
PoistaYhteinen hetkemme viikko sitten on ollut monta kertaa mielessä. Kanssasi oli niin levollista ja lämmintä.