Haluan sittenkin ottaa kaiken irti näistä kolmesta viimeisestä viikosta.
Niin, 10 kuukautta on jo kutistunut viikkoihin.
Minulla on käynyt ihania vieraita.
Kiitos, Anniina ja Maijja!
Sitten olen lähettänyt tekstiä saatekirjeen kera:
"Tämä on nyt se kynnys, jonka ylitettyäni en enää häpeä mitään."
Mutta vastaus olikin, että siinä oli paljon hyvää eikä mitään hävettävää.
Jee, kesällä kirjoitan lisää!
Kesä on kohta!
Sitä ennen on leirikoulu, kaksi normaalia kouluviikkoa, arvioinnit,
todistukset, lahjat, laulut ja naurut, itkut, haikeus, ravikahvit, keväinen hetki,
monta juoksulenkkiä, pakkaus ja siivous, muutto, monta hyvästelyä, epävarmuutta,
kipua, tuhansia kyyneliä ja sinisillä portailla ulos päästettyjä itkuja
(miksi portailla onkin niin hyvä itkeä?)
ja varmasti paljon lämpöä, aurinkoa, hetkiä ihanaakin ihanampien kollegoiden kanssa
ja vielä musiikkia, runoja, vihertäviä koivuja, paperijätettä, basilikavettä.
Monta halaustakin.
Annakaikenmennähyvinsuojelemeitäkaikiltavaaroiltakiitostästälevostajarauhastaannameillekaikillehyvätyöpaikkajajosjonkunpitääpääs
täeroonhuonostaihmissuhteestaniinannasillevoimaasiihenjärjestäkaikkiparhainpäinjonkavainsinävoittietää.
Nähdäänhän mekin pian, kesällä viimeistään? Halaus sinne!
VastaaPoistaNähdään me! Kiitos, halaus sinulle kans.
VastaaPoista<3
Kiitos sinulle! :-)
VastaaPoista