Joka kevät pitää ottaa tämä sama kuva.
Joka kevät sama riemu; jo lämpenevistä ilmoista saa iloita
ja sitten vielä tulee tämä vihreys.
Ajatella, miten hyvä, että ihmisellä on huono muisti.
Saa joka vuosi iloita samasta asiasta!
Kävin reissun rannikolla. Sääsket olivat jo löytäneet sinne.
Me löysimme metsään ja luonnon keskelle.
Myöhemmin pääsin vielä rantaankin.
Lapset uivat, vaikka vielä viikko sitten rannassa oli seilannut jäälauttoja.
Minä kävelin paljain jaloin hiekalla ja nyt repii taas issiasta.
Edessä on viimeinen viikko Lähi-idässä ja maailman kivoimmalla työpaikalla.
Tiedossa on paljon naurua ja itkua vuorotellen.
Huomenna pukeudumme valkoisiin kuin morsiamet ikään.
Olen aloittanut pakkaamisen. Elämä laatikoihin taas.
Ei yhtään hullumpaa, vaikka haikeus kyttää koko ajan selän takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti